lauantai 14. syyskuuta 2019

Tunteiden kulkua...

Se kun pelkäät... Pelkäät itseäsi.. Pelkäät millainen oot, millainen susta tulee, millaiseksi muutut. Pelkäät ettet ole enää aito sinä, joka olet aina ollut.

Pelkäät tunteita, pelkäät itkua. Pelkäät tuntea. Oot kuin haaksirikkoutunut laiva vieraalla maalla, rikkinäisenä kaiken antaneena, uuden keskellä.. Kuin sua ei oisi koskaan ollutkaan.

Toivot saavasi hyväksyntää, hellyyttä ja rauhaa.. Toivot että susta välitettäisiin.. Toivot kaiken olevan unta, kuin mitään ei olisi sattunutkaan.. Toivot rakkautesi riittävän..

Tiedät että kaikki tämä on sun pään sisällä päällekäin, sivuttain ja lomittain, etkä pysty niille tekemään mitään..

Rakastat muttet tiedä riittääkö se ja pelkäät että menetät kaiken sen mitä itselläsi on... Rakastatko kumminkaan... Pelkäät ettet rakasta etkä tule rakastetuksi.

Kaipaat rakkautta, kaipaat syliä, syliä johon voi vaan käpertyä, hiljaa omana itsenään, ilman kenenkään sanaa, katsetta...

Olethan siinä kun tarvitsen sinua ❤️

2 kommenttia:

missään onko järkeä?

Olen tässä miettinyt onko missään mitään järkeä. Vauhtia edelleen, muttei niin paljon kuin oli. Samalla päällä on vaikea masennus joka syött...