Ajatukset harhailee, ei ne tiiä minne menee.
Tuli päivä jolloin romahdin töissä. Päivä jota pelkäsin. Päivä jonka toivoin olla tulematta.
Tätä seurasi sairausloma, joka sekään ei kovin pitkä, enkä haluakaan pitkää sairauslomaa, lyhyt saa riittää. Tiedän omaa jaksamista pitää kuunnella ja niin teenkin. Mielestäni töitä on hyvä tehdä niin saa ajatukset muualle, mutta ei jaksamisen kustannuksella, ei tietenkään.
Olen tavannut ystäviä, käynyt kahvilla, mutta jotain puuttuu, se onnen tunne, se hyvänolon tunne jota ihminen kaipaa. Mistä löytäisin sen onnentunteen, edes pienen pienen...
Mikä mieltäni sitten painaa..
En oikeastaan edes tiedä, olen väsymyksen vuoksi niin lukossa etten saa selvää ajatuksistani, kuinka ne purkaa...
Väsymykseen on onneksi mahdollisesti löydetty syy... Keskivaikea uniapnea... Lääkärin soittoa odotellessa joka tämän mulle kertoisi... Tuon tiedon luin kannasta...
Painonpudotus pyörii päässä.. Kuinka saada itsekuria siihen..en tiedä..
Nuuskis ja minä saatiin vihdoin varattua hotla... Enää lennot ja raha säästäminen...
Ajatuksia nyt on monenmoista mutta jätän tämän nyt tähän...
NALLE
