Alkuvuodesta jätin masennuslääkkeen pois kun se nosti hypomaanisuutta ja se olikin kivaa, kunnes kävin asian tiimoilta lääkärissä niin lääkitystä nostettiin. Ensin tuli sellainen mikään ei tunnu miltään olo, mutta nyt aletaan jo vaipumaan harmauteen. En uskalla ilman lääkäriä aloittaa masennuslääkettä uudelleen, eikä lääkäri tätä asiaa puolla, tiedän sen jo nyt...
En jaksa tehdä mitään, jopa ruoanlaitto on mulle pakko pullaa, mutta pakkohan se on lapsille ruokaa saada. Voisin vaan nukkua ja oonkin suurimmaksi osaksi päivistä nukkunut. Eilen nukuin 15:30 asti.
Tänään kävin verikokeissa ja keskiviikkona lääkäri soittaa. Pitää sille valittaa. Kuukauden oon nyt syönyt lääkitystä vahvempana...
Olo on kuin jossain putkessa mistä ei pääse ulos. Jos olisin vahva voisin tehdä itselleni jotain mutta kun en ole niin jätän väliin.... Jonkin verran itsetuhoisia ajatuksia päällänsä, muttei vielä hallitsevasti...
Tuntuu ettei ystävien näkeminenkään auta piristämään, vaikka ihana heitä on nähdä....
Käyn ahdistus ja masennusryhmää... Ihan mukava ryhmä mutta olen ahdistunut joka kerta kun sieltä lähden, asiat joita siellä käydään osuu ja uppoo niin kovaa... Tietenkään en voi kertoa asioista tämän enempää...
Nyt sanon hyvää kesää kaikille ja parempia vointeja.
Nalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti