hmm

Syksy, mikä ihana syy polttaa kynttilöitä, tosin ei meillä, kuva otettu vieraissa. 

Semmoi aikakausi etten jaksa ensim yhtään mitään, nukun vaan, hyvä ku syön edes. Sit tulee puusti et vois tehä kaikkee ja enemmänkin, mieli on kirkas kuin aurinko. Eiköhän kesken kaiken taas pudota alas.... Tätä on jatkunut nyt jonkin aikaa... Aika väsyttävää... 

Ihana asia on kun siskon koira on hoijos, niin tulee käytyy ulkona pakostikin, satoi tai ei. Koira seuraa mua joka paikkaan. 

Kävin tänään myös lenkkiraamiksessa, oli mukavaa. 

Nyt on ilta tai oikeastaan jo yö. Pitäis nukkua mut uni ei tuu. Unilääkettä ei enää voi ottaa.... Tekis mieli siivota, touhuta, tehdä kaikkea. Väsytä ei lainkaan. Pitäiskö kokeilla monta päivää jaksaa valvoa samoilla silmillä...? 

Olo on ollu kyl viime aikoina parempi, ehkä tosin vain kuvittelen niin, kun nyt tätä tekstiä kirjoittaessa huomaan ettei oikeastaan niin ole. 

Torstaina on psykiatri, pitää kai sille kertoa missä mennään, asioiden oikeilla nimillä. Tosin riippuu oonko silloin taas masennuksen puolella ja en puhu kuin pakolliset... Tää tittidii olo sais olla psykan aikaan... 

En osaa kuin sängys väkisin makaa ettei lähe laukalle. 

Nalle

ikävä ja ystävyys

Ikävä on vahva sana. Se merkitsee hyvin paljon ja sisältää paljon tunnetta. 

Ikävä, jota itsekin koen päivittäin. Ikävä on saanut itselleni uuden merkityksen kun isäni nukkui pois. 

Samalla kun koen ikävää isääni kohtaan, tunnen seesteistä ja rauhaa. Ikäväni isääni kohtaan on oikeastaan muuttunut kaipaukseksi. 

Päivittäisessä elämässä ikävä on läsnä ja myös tunne joka kohdistuu johonkin elävään henkilöön. Itsellänikin on tällainen henkilö jota ikävöin koko sydämestäni, harmi että tältä henkilöltä vastakaikua ei tipu. 

Ystävyys, joskus mietin mitä se edes on. Onko se jotain mikä vaan on vai jotain mitä voi kasvattaa. Mene ja tiedä. 

Ystävyys on myös aika iso asia, se sisältää paljon asioita ja ystävyys on kuin tynnyri jonne mahtuu loputtomasti vettä, mutta ystävyys ei riitä yksinään, sitä pitää myös hoitaa, antaa aikaa ja luottamusta. Säröt pitää heti korjata, ei antaa kasvaa suuriksi.

Se miksi kirjoitin noista. En edes tiedä miksi. Ikävä on ja kova. Ystäviäkin löytyy muutama.

Olkaa rauhassa ja rakastakaa toisianne. 

Nalle

ystävyys voimaannuttaa

Mulla oli oikein mukava viikonloppu ystävien kanssa. Oltiin ystävän mökillä. Saunottiin ja syötiin hyvin. Pitkästä aikaa tuntui hyvältä. Tuntui siltä kuin näin kuuluis tuntuakin. Ei mitään pahaa ajatusta itseni kanssa.

Käytiin Valojen kaupungissa, tapahtumassa Jyväskylässä. Siellä oli upeita valotaideteoksia, jotenkin kaivannut kulttuuria, ei vaan tuu harrastettua yksin.

Tottakai tähän kaikkeen kuuluu sitten se toinenkin puoli, kuinka väsyin reissusta, nukuin kotiin päästyäni tunteroisen. Olo on kuitenkin reissun jälkeen aika levollinen, mutta sosiaalisesti uupuminen. Joten näin kotona onkin ihana kun saa olla omassa rauhassa.

Kiitos ystävistä!