lauantai 29. kesäkuuta 2019

Kun itsekin olet erityinen

Tässä taanoin kirjoittelin.
Kirjoitukset jäi kun psykan käynnit loppui. Nyt sain kunnalta ajan, kävinkin jo ekassa tapaamisessa...seuraava on ensi viikolla..
En tiedä mitä käynneistä odottaa, ehkä pois näistä kamalista asioista joita päässä liikkuu.

Olen tutkistelku itseäni...
Ei se että sulla on kaks erityislasta, kunnes huomaat ja luet että noh olet itsekin erityinen...omaat adhd:n, siitä vaan ei ole koskaan puhuttu, ei kerrottu, ei valmistettu...toisin kuin itse olen valmistanut omia lapsiani ja kertonut avoimesti niin heille kuin muillekin mitä heillä on...vaikka itselläsi se on todettu jo 9vuotiaana....
Tavallaan olen tiennyt aina...mutta kuitenkin kun sisäistät asian, se on shokki, se tuo ajatuksia miksi..kaikkeen miksi......miksi ei kerrottu, miksi minä, miksi lapseni....
En muuten olisi ajatellut asiaa tarkemmin, mutta itselläni näin masentumisen myötä alkanut tulemaan adhd oireisto korostuen esille..
Kaipa kaikkea aletaan käsittelemään psykalla tai ainakin toivon niin...

Luulen että kaikki menee viel hyvin päin. Toivoisin saavani ajatukseni selkeämmiksi, mutta kuinkahan sen teen..
Nykyään saan nukuttua ihan hyvin. Selkäkipuun saanut uusia lääkkeitä niin pystyn liikkumaankin....ja selkäkipuun löytyi syykin...rappeutunut...työvamma vaiko synnynnäinen, ei pysty tietää...selkää ei ole aiemmin koskaan kuvattu...

Nyt jatkan työyötäni ja koetan saad kaikki hommat tehtyä...klo 7 loppuu työt ja kolme viikkoa lomaa alkaa .

Onneksi elämässäni on ihana ihminen joka muistaa muistuttaa joka päivä kuinka kelpaan tällaisena kuin olen..harmi vain ettemme ehdi näkemään niin usein kuin tahtoisimme..

Oikein ihanaa kesää kaikille...

Yrittäkää pitää toisistanne huolta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

lunta tupaan

Mistähän aloittais...vaikka siitä et sain sen työn jota hain... Jeee... Tulee viikkoihin tekemistä...nyt toivon että vaan jaksan, onneksi se...