Tuntuu kuin elämä menisi siivillä, mikään ei kiinnosta mutta silti elämä porskuttaa eteenpäin.
En koe olevani masentunut mutten kyllä kunnossakaan, tiedä sitten mikä vaivaa.
Tänään ollut taas huononpi päivä, johtuu varmaan siitä kun ei ole tekemistä josta innostuisin.
Luin just hetki sitten kirjan tai siis kuuntelin, ihme ja kumma keskittyminen riitti siihen, kahdessa päivässä kuuntelin. Tyttö sinä olet keski-ikäinen. Voin suositella.
Harhat alkaa olemaan taka-alalla, mut ei kyl viel poistuneet.
Juttelin lääkärin kanssa puhelimessa (ihan uus lääkäri mulle) ja hän tuntui ottavan tosissaan ja tuntui olevan aidosti huolissaan. Mainitsi jotain pään magneettikuvauksesta sivulauseessa, mutten kyseenalaistanut tätä. Kyseli tarkkaan harhoistani mitä, millaisessa tilanteessa ja millaisia ne on. Tunnetilat ymsyms.... Sanoi konsultoivansa ylilääkäriä.... Että mitä voitais tehdä... Epäilee et mulla olisi ollut psykoosi ja ihmetteli kun siihen ei ole puututtu..
Tällä hetkellä olen tyytyväinen olooni, mutta huomisesta en tiedä.
Nallukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti