mitä on mielessäni? mitä ajattelen? mikä ahdistaa?
mielessäni on paljon se kuinka voisin satuttaa itseäni, kuinka voisin kadota pois, sillä musta ei ole mihinkään, mua ilman kun muut pärjäisivät kyllä. Mielessäni on diabetes, sen tuomat haitat ja tarkat asiat mitä pitäisi noudattaa - kuinka motivaatio siihen puuttuu täysin...Mielessäni on mielen sairauteni - kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka tuottaa todella paljon haasteita koko elämän suhteen - sillä ajattelen itsemurhaa lähes päivittäin...mielen sairauteni vie minut koko ajan masentuneempaan suuntaan - vaikka välillä onkin hyviä hetkiä....omalle perheelle näytän että voin hyvin vaikka mielen sopukoissa, asiat on toisin...miksi sitten esitän muulle maailmalle voivani hyvin...en halua saada sääliä, voivottelua tai mitään muutakaan...en tiedä kyllä mistä saisin apua tähän oloon...lääkkeitä kokeiltu jo monen moista...
Ahdistus - tämä ihana kaveri...itseäni ahdistaa päivittäin taas todella paljon - ilman syytä vain rupean haukkomaan henkeä ja tuntuu kuin en saisi happea...Ahdistus mikä on kokonais valtaista....vie välillä nukahtamisenkin vaikeaksi...ahdistus syystä X - tuntematon... ai että ottaa päähän ihmiset joiden mielestä kaikelle pitää olla syy....SYYYYYYY miksi on näin, miksi noin....ei voi syyttä masentaa, ei ahdistaa, ei mitään....ei syyttä voi olla tunne että haluaa kuolla...kaikelle pitäisi olla syy !!
miksi sitten kirjoitan näistä...en tiedä...tulin vaan halu kirjoittaa...kirjoittaa paha olo pois....jos se auttais vähentämään ajatusta kuolemasta....
Itsemurha - en mä kuolla tahtoisi mutta tää eläminen on vaan aika rankkaa...tarkat suunnitelmathan mä oon tehnyt itselleni...sen varmasti kaikki tahtoivat tietää...
Sanoohan moni että on mulla syy elää - en mä oo koskaan puhunukaan etteikö olisi...onhan mulla kaksi ihanaa lastani, joita kyllä rakastan yli kaiken, mutta en vain tiedä jaksanko tätä elämää enää...
Ei tämä ei ole hyvästijättö kirjeeni...tämä on vain tapani purkaa asioita päästäni...
Uupunut Nalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti