ahdistaa(ko?)

Minulle täysin vieras ja uusi asia on tämä kaveri nimeltä ahdistus - mitä se on ja miten se näyttäytyy - sehän riippuu toki ihmisestäkin - tässä voin vain pohtia omalta kannalta asiaa...

Itselleni tosiaan todella vieras asia - mutta olen huomannu että nykyään tulee paineen tunne rintaan - tahto lähteä pois kadota - milloin mistäkin ja missäkin.

Nyt olen huomannut että esim töissä - ensimmäiset muutama tunti on ok, mutta sitten mitä enemmän asukkaita heräilee ja mitä enemmän ihmisiä on paikalla - tulee olo etten voi olla siinä - ahdistus, voisko kaikki vaan kadota..voinko mä kadota..

kauppaan en tällä hetkellä mielellään mene, jos porukaa on todella paljon - minä joka olen oikeasti aina viihtynyt porukassa - paikassa missä on ihmisiä, oli ne sitten tuntemattomia tai tuttuja.

ahdistaa jopa se että tunnen ahdistusta siitä että pitää tutustua uusiin ihmisiin tai kun tutustun uusiin ihmisiin - tai kun pitäisi jutella tutun kanssa...ahdistus joka nostaa päätään puhuessa omasta olosta...

Nyt on monesti ollu olo että voisin vaan itkeä - mutta sekin ahdistaa että on itkuinen.

Ennen pystyin pitämään ajatukseni kasassa - pystyin kanavoimaan tunteeni - pystyin olemaan sinut kaiken kanssa - nyt en pysty ja sekin ahdistaa kun en voi..

AHDISTAA kun ei voi olla eikä osaa olla se vahva joka on aina ollut..

Kuinka moni kokee olevansa yksin tai yksinäinen? Varmasti moni!

Minä en ole ennen kokenut - nyt koen. Olen ollut sellainen etten koe yksin ollessani koskaan yksinäisyyttä, enkä muiden joukossa - olen aina saanut itseni pidettyä pinnalla - nyt se on tullut todella konkreettisesti - tunnen myös tätä ystävien keskuudessa - tunnen myös parisuhteessa, sekä perheessä - tuntuu kuin se olisi koko ajan läsnä... ja tämä kaikki ahdistaa minua, saa tuntemaan paineen tunteen, sellainen jännä...kuin oksettais, ei sais happea, ahdistaa rintaa, kouristaa ilkeesti mahaa...

Kuinka pitkä matka ahdistuksesta on sitten paniikkihäiriöön? Siihen en osaa vastata - kun en ole kokenut.

Mulla varmaan tää ahdistus on seurausta siitä kun koen etten voi enää hallita kaikkea, en voi kannatella ja olla vahva - se kun on huomannut ettei jaksa. 

Kun olen alitajuntaisesti ruvennut käsittelemään asioita - niin ahdistun - kunnes taas saan itseni tasapainoon.

Voiko ahdistusta lieventää?

Mitä jos ei se meekään ohi?

Onneksi vielä ahdistus "kohtaukset" ovat olleet lyhytkestoisia - mutta mitä jos se jää päälle? Mitä sitten pitää tehdä?

Joten tähän voin todeta - mielummin oon neljän seinän sisällä kuin lähden yhtään minnekään - olen omissa oloissani, jossain nurkassa...

Linnun laulujen ajatusten kautta pohdiskellen, Nalle